AKAA-SEURA

Akaa-Seuran synty


Järjestäytynyt kotiseututyö alkoi Akaan seudulla vuonna 1955, jolloin Akaan-Toijalan-Seura perustettiin. Jo tätä ennen on kotiseututyötä tehty Akaassa, vaikka varsinaista kotiseutuyhdistystä ei vielä ollutkaan.
Kotiseutuharrastusta esiintyi vuonna 1904 perustetun Akaan Nuorisoseuran piirissä ainakin vuodesta 1915 lähtien, kuten Toijalan Nuorisoseuran 100-vuotishistoriikissä kerrotaan. Seura valitsi jo toimikunnankin asiaa hoitamaan, mutta ensimmäisen maailmansodan aika ei kuitenkaan ollut sovelias hankkeelle.

Kolmekymmentäluvulla pidettiin useitakin tilaisuuksia, mm. 15.2.1934 paikkakunnan museohankkeen toteuttamiseksi asiaa harrastavien kokous. Saman vuoden syksyllä pidettiin kokous, jossa nimeksi hyväksyttiin KILSA, Akaan seudun kotiseutu- ja museoyhdistys. Yhdistys jäi kuitenkin rekisteröimättä, ja sen toiminta hiipui ilmeisesti varojen puutteeseen.
Seuraava merkintä asiasta on, kun Toijalan Seudussa kutsuttiin kotiseututyöstä kiinnostuneita kauppalantalolle 14.2.1950 perustamaan Toijala-seuraa tai Akaa-seuraa. Kokouksessa hyväksyttiin säännöt ja valittiin johtokunta. Johtokunta velvoitettiin ryhtymään toimenpiteisiin seuran rekisteröimiseksi. Tämä ilmeisesti jäi tekemättä, koska sen toiminnasta ei ole perustamisen jälkeen jäänyt mitään merkkejä.

Sitten tammikuussa 1955 piti henkikirjoittaja Niilo Järvilehto Toijalan Rotary-klubin viikkokokouksessa esitelmän kotiseututyöstä. Jo helmikuun alussa oli Toijalan Seudussa kutsu asianharrastajille perustamaan kotiseutuyhdistystä. Perustavassa kokouksessa 20. helmikuuta 1955 oli osallistujia 24 henkilöä. Sen avasi Rotary-klubin toimesta valitun väliaikaisen toimikunnan puolesta Niilo Järvilehto. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kauppalanjohtaja Väinö Neronen ja sihteeriksi maanmittausinsinööri Väinö Karppi.  Syntyneessä vilkkaassa keskustelussa tuotiin esiin, että paikkakunnalla on kaivattu ja täällä tarvitaan yhdistystä, jonka puitteissa voidaan tehdä ja kehittää kotiseututyötä. Yhdistys päätettiin yksimielisesti perustaa ja sen nimeksi hyväksyttiin Akaan – Toijalan Seura, toimialueenaan vanha Akaa ja kotipaikkana Toijalan kauppala.

Ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituiksi henkikirjoittaja Niilo Järvilehto puheenjohtajaksi, fil.tri Seppo Suvanto varapuheenjohtajaksi sekä muiksi jäseniksi laiturivaihteenhoitaja Aarne Ojala Sotkialta, asioitsija Edvard Metsola, rovasti Viljo Lampola, ent. veturinkuljettaja Jalmari Kulmala, maanviljelijä August Pennola, rouva Sirkka Pihola ja merkonomi Veikko Pynnönen, kaikki viimeksi mainitut Toijalasta.

Akaan – Toijalan Seuran toiminta lähti vireästi liikkeelle. Uusien jäsenien saaminen oli johtokunnan tärkein tehtävä. Jäsenkeräyslistat päätettiin lähettää kaikkiin paikkakunnan rahalaitoksiin ja seurakunnan kansliaan. Vuoden lopussa seuran jäsenmäärä oli 72, joista henkilöjäseniä 70 ja kaksi yhteisöjäsentä (Pihlgren & Ritola Oy ja Toijalan Kaidetehdas.)